Koiran hyvinvointi on herättänyt yhä isomman joukon koiranomistajia on pohtimaan miten parantaa oman haukun arkea, mutta edelleen on myös valtavasti ihmisiä, joille asia on vielä uutta.
”Ajattelen, että kaikki haluavat toimia koiransa parhaaksi, mutta vanhentunut tieto on herkästi jarruna koiran hyvinvointia edistävien toimien tekemiselle,” kertoo koirien hyvinvointikysymyksiin, ongelmakäytökseen ja ravitsemukseen erikoistunut eläintenkouluttaja EAT ja tietokirjailija Nina Laiho.
Esimerkiksi tällaisesta tilanteesta Nina nostaa koiran väsyttämisen. Haastavamman ja aktiivisemman koiran kanssa toimiva saattaa saada usein neuvon liikunnan ja aktiivisuuden lisäämisestä, jotta koira väsyy ja on siten rauhallisempi tai helpompi.
”Väsymys tarkoittaa, että elimistön resurssit kuluu loppuun tai liian vähiin ja silloin yleensä ongelmat itse asiassa pahenevat. Tavoite pitäisi sen sijaan olla tyytyväisyys, eikä väsymys.”
Mikäli joka päivä pyritään väsyttämään koiraa liikkumisen avulla, poltetaan silloin vahingossa kynttilää molemmista päistä. Tärkeämpää olisi nostaa esille kysymys, miksi meidän koira ei pysty rauhoittumaan ja pohtia sitä. Ratkaisuna tähän Nina ei pidä kaikissa tilanteissa aktiviteetin lisäämistä arkeen, vaan oikeiden asioiden tekemistä juuri kyseisen yksilön kanssa ja optimaalisen liikuntamäärän ja muodon löytämistä.
Pienikin koira tarvitsee tilaa liikkua
Nina tapaa neuvontatyössään usein tilanteita, joissa on tarve:
- Muuttaa ruokavaliota
- Optimaalistaa liikuntaa
- Tuoda arkeen virikkeitä
- Karsia kuormitustekijöitä
”Ruokavaliosta johtuvia epäsopivuuden merkkejä on paljon nähtävillä ja niitä pidetään jo lähes normaalina. Kun oikeasti niitä ongelmia on vaan niin paljon, esimerkiksi ruokahaluttomuuden muodossa,” Nina toteaa.
Myös tasainen juoksulenkki omistajan kanssa hihnassa ei myöskään välttämättä ole koiran liikkumisen tarpeen toteuttamisessa tyydyttävä muoto. Monipuolisuus sen sijaan on valttia tässäkin asiassa.
Nina kertoo koira tarvitsevan liikkuessaan tilaa. Pienellekin koiralle hihnan miminimitta on hänen mukaansa kolme metriä. Panta tai valjaat tulee sopia hyvin koiralle, jotta se pystyy liikkumaan ilman esteitä. Tärkeintä on edetä koiran tahdissa. Sen tulee saada haistella, katsella maisemia, liikkua eri askellajeissa niin halutessaan.
”Erittäin paljon painotan koiran vapaana liikkumista. Mitä rajoitetumpaa elämää koira viettää, sitä tärkeämpää sille on kokea hallinnan tunnetta omasta elämästään ja se on tärkeää kaikille elollisille.”
Sopiva vapaana liikkumisen määrä on hyvin koirakohtaista. Osa tarvitsee sitä useampia kertoja viikossa, osalle riittää Ninan mukaan kerran viikossa.
”Osalle määrä tuntuu vähältä, kun taas osalle se on iso harppaus kohti parempaa hyvinvointia, että omistaja hakeutuu kerran viikossa turvalliseen paikkaan ja päästää koiran vapaaksi.”
Palautuminen hitaampaa kuin aktivointi
Koira nukkuu paljon, keskimäärin 14-20 tuntia vuorokaudessa, joten meidän tulee koiranomistajina huolehtia siitä, että koiralla on mahdollisuuksia levätä tarpeeksi. Mikäli arjessa on liikaa kuormitustekijöitä, niitä tulee karsia.
”Myös kivat asiat kuormittavat. Mitä kovatempoisempia asioita tehdään ja harrastetaan, sitä enemmän koira väsyy ja tarvitaan enemmän palautumisaikaa.”
Kehon fysiologiset palautumisjärjestelmät ovat hitaampia kuin ne, millä aktivaatio saadaan aikaiseksi. Tämä tarkoittaa sitä, että mitä enemmän aikaa annetaan kiihdyttävälle tekemiselle, sitä enemmän tarvitaan aikaa rauhoittumiselle ja palautumiselle.
”Ylivilkkaan koiran kohdalla ratkaisu ei välttämättä ole lisätä enää tekemistä, vaan vähentää sitä ja antaa aikaa levolle,” Nina toteaa ja kertoo kohtaavansa työssään paljon kivoistakin asioista ylikuormittuneita koiria.
Minkä verran koiran sitten tulee liikkua?
Tähän ei Ninan mukaan ole olemassa varmaa nyrkkisääntöä, joka toimisi jokaiselle koiralle, sillä tarpeita on erilaista.
”Oman kokemuksen mukaan suurin osa asiakkaistani on päätynyt yhdestä kolmeen tuntiin vuorokaudessa.”
Keskeistä Ninan mukaan on kokeilla erilaisia liikkumismääriä ja -tapoja ja seurata, miten koiran käytös muuttuu. Hyviä merkkejä käytöksen muutoksesta on esimerkiksi että koira pystyy rauhoittumaan lenkin jälkeen, mutta se ei ole niin väsynyt, ettei se jaksaisi tehdä mitään muuta. Huonoja taas kiihtyneisyys ennen tai jälkeen lenkkiä tai haastava käytös lenkin aikana.
”Kokeiluihin tarvitaan riittävän pitkä seurantajakso, jotta voidaan huomata merkkejä käytöksen muutoksesta. Esimerkiksi kolme viikkoa on jo sellainen aika, jolla voidaan tilannetta tarkastella.”
Ihminen ei voi Ninan mukaan rakentaa omaa liikkumistaan koiran varaan.
”Koira ei ole ihmisen personal trainer, vaan molemmilla on omat tarpeensa ja ne ei aina välttämättä kohtaa. Vireessä ihminen voi päästää kontrollista irti ja antaa koiran tehdä omaa juttuaan ja tehdä itse samalla omaansa. Lopputuloksena saadaan kaksi kärpästä yhdellä iskulla, kun koira saa toteuttaa itseään ja ihminen saa oman liikuntansa suoritettua.”
Lisää Ninasta voit lukea täältä.
